Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut

Kiireettömyyden keidas Valtatie 22:n varrella

Kun Valtatie 22:n vilinästä kääntyy Paltamon Metelin Kanervan idylliseen pihaan, aika tuntuu hidastuvan. Nykypäivän lakkaamaton kiire jää hetkessä taakse, ja sen tilalle astuu kutsuva, menneisyyden kaikuja huokuva tunnelma. Täällä, osoitteessa Golftie 3, sijaitsee Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut – paikka, joka ei ole pelkkä näyttelytila, vaan huolella rakennettu aikakone. Se on Meteli Seis. ry:n ylläpitämä kulttuuriaarre, joka tarjoaa pysäkin taiteen ja nostalgian ystäville, kuljettaen kävijänsä suoraan oman tai vanhempiensa lapsuuden maisemiin.

Kipsipatsaista elämäntyöksi – Homasien 48 vuoden keräilymatka

Jokaisen merkittävän kokoelman takana on tarina palavasta intohimosta, ja Paltamossa tuo tarina kietoutuu Eija ja Tapani Homasen ympärille. Pariskunta on kerännyt vanhoja ja kauniita esineitä eri puolilta Suomea kunnioitettavan 48 vuoden ajan. Kaikki sai alkunsa viattomasta kiinnostuksesta kipsipatsaisiin, erityisesti niihin, joissa kuvattiin lapsia ja heidän viattomuuttaan. Vuosien vieriessä kokoelma karttui lähes huomaamatta. Kipsipatsaiden rinnalle alkoi kertyä nalleja, nukkeja ja monenlaisia muita leluja, jotka olivat nähneet useiden sukupolvien leikit ja elämänvaiheet.

Lopulta Homaset yllättyivät itsekin siitä, kuinka massiiviseksi heidän vuosikymmenten aikana vaalimansa esineistö oli kasvanut. Esineitä oli kertynyt niin valtavasti, että syntyi voimakas halu saada nämä lapsiaiheiset kipsipatsaat ja vuosikymmeniä vanhat lelut näytille mahdollisimman monen ihmisen iloksi. Vuonna 2008 ”Eilisen lelut” -näyttely avasi ensimmäistä kertaa ovensa, ja siitä lähtien tämä poikkeuksellinen näyttely on laajentunut, uudistunut ja sykähdyttänyt uusia kävijöitä joka ikinen vuosi.

Aikamatka 1800-luvulta 1960-luvun optimismiin

Mitä Metelin Kanervan seinien sisällä sitten todella piilee? Kun vierailija astuu sisään, hänet vastaanottaa häkellyttävän laaja ja yksityiskohtainen läpileikkaus suomalaiseen leikkikulttuuriin ja käsityöperinteeseen. Näyttelyn vitriineissä ja huolella asetelluissa kokonaisuuksissa lepää esineistöä peräti 1800-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Täällä voi nähdä ajan patinoimia kipsipatsaita, jotka kertoivat oman aikakautensa kauneusihanteista ja kotien sisustustyyleistä. Näiden rinnalla istuvat hiljaisina mutta paljonpuhuvina sadat nallet – kuten vuoden 2026 uutuutena esiteltävä 100-vuotias Nalle Puh – ja nuket, joiden kuluneet tassut, haalistuneet hiukset ja huolella korjatut vaatteet todistavat vuosikymmenten takaisesta rakkaudesta. Kipsigalleria on vuonna 1914 rakennetun Kanervan talon pirtissä: yli 1 900 kipsiveistosta, enimmäkseen 1900-luvun alkupuolen lapsipatsaita mutta myös koiria, kissoja ja hevosia. Leikityt lelut -osio on koottu 1700-luvulla rakennettuun aittaan, jossa on esillä muun muassa peltisiä autoja, junia, lentokoneita ja moottoripyöriä sekä mekaanisia ja Disney-aiheisia leluja.

Kun kulkee näyttelyn huoneissa, voi tehdä huomioita yhteiskunnan ja materiaalien kehityksestä. 1800-luvun ja 1900-luvun alun lelut olivat harvinaisia arvotavaroita. Ne oli usein tehty puusta, kipsistä tai posliinista – materiaaleista, jotka vaativat varovaista käsittelyä. Sodanjälkeisen pula-ajan leluissa näkyy uskomaton kekseliäisyys ja niukkuuden estetiikka, kun taas 1950- ja 1960-luvuille tultaessa värit kirkastuvat ja lelut alkavat heijastella jälleenrakennuksen jälkeistä toivoa. Nykypäivän yltäkylläisyyden keskellä museon esineistö muistuttaa ajasta, jolloin lapsilla oli vain vähän leluja. Kuten museon sydämessä usein todetaan: koska leluja oli vähän, ne olivat omistajilleen sitäkin rakkaampia. Jokainen esine oli aarre, jota varjeltiin ja siirrettiin eteenpäin sisarukselta toiselle.

Meteli Seis. ry ja kulttuuriperinnön vaaliminen Kainuussa

Lelumuseon olemassaolo ei olisi mahdollista ilman sen taustalla toimivaa yhdistystä. Meteli Seis. ry on vuonna 2002 perustettu paltamolainen kulttuuriyhdistys, joka järjestää museon toiminnan. Nimensä yhdistys sai Metelin seisakkeen vanhasta tienviitasta, jossa luki ”Meteli, seis.” Yhdistyksen tunnuslause, ”Pysäkki taiteen ystäville”, kiteyttää täydellisesti paikan hengen. Aktiivisen yhdistyksen ja museon toimintaan ja kuulumisiin voi tutustua myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa (Meteli seis. ry.) ja Instagramissa tilillä lelumuseo_eilisen_lapset. On merkittävää, että näin laaja kokoelma ei sijaitse suuressa kaupungissa vaan idyllisessä kainuulaisessa maisemassa. Tämä korostaa paikalliskulttuurin ja ruohonjuuritason toimijoiden elintärkeää roolia Suomen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Se todistaa, että rakkaus historiaan voi synnyttää pysyviä ja syvästi koskettavia instituutioita minne tahansa.

Jaetut muistot ja antiikkikauppiaiden hiljainen verkosto

Yksi museon ylläpitämisen antoisimmista puolista on ollut vuorovaikutus näyttelyvieraiden kanssa. Museo ei ole vain staattinen kokoelma lasin takana, vaan se on elävä foorumi, jossa jaetaan muistoja. Kun kävijä pysähtyy tietyn lelun kohdalle, saattaa vuosikymmeniä uinunut muisto tai tunnetila yhtäkkiä herätä henkiin. Jokin lelu on voinut olla täysin unohduksissa, mutta mieleen tulvii muistoja entisajan elämästä heti, kun kohtaa samanlaisen esineen museon hyllyllä. Näitä tarinoita Homaset kuuntelevat suurella mielenkiinnolla.

Vaikka keräilijöille itselleen on kertynyt mittava asiantuntemus patsaista ja leluista, he janoavat jatkuvasti uutta tietoa. Eijan sanoin: ”Mikä sen arvokkaampaa tietoa kuin se mitä saa kuulla suoraan täällä kävijältä, samanlaisen lelun omistajalta. Näin tietoa kertyy puolin ja toisin.” Tämä tekee museosta yhteisöllisen oppimisen paikan, jossa tietoa jaetaan eteenpäin avosylin.

Esineistön ylläpito ja jatkuva kartuttaminen on poikinut Homasille myös ainutlaatuisen asiantuntijaverkoston. Vuosien varrella Suomen antiikkikauppiaat ovat tulleet heille erittäin tutuiksi. Kauppiaat ympäri maata muistavat Paltamon näyttelyn omilla messumatkoillaan, ja he panevat usein syrjään juuri Homasille sopivia kipsipatsaita, nalleja ja nukkeja. Tämä molemminpuolinen arvostus keräilijöiden ja ammattilaisten välillä varmistaa sen, että kokoelmat uudistuvat vauhdilla ja näyttelyssä riittää uutta nähtävää silloinkin, kun on käynyt siellä aiemmin.

Eilisen säilyttäminen huomista varten

Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut on merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa, sillä se ei säilytä vain materiaa, vaan se varjelee lapsuuden viattomuutta, leikin iloa ja arjen historiaa, jota perinteiset historiankirjat harvoin taltioivat. Kymmenet tuhannet leikit, lohdutetut kyyneleet ja jaetut salaisuudet elävät yhä noiden nukkien ja nallejen olemuksessa. Näyttely on avoinna kesäisin, muulloin sopimuksen mukaan.

Tämän artikkelin on kirjoittanut EachMoment, joka digitoi vanhoja valokuvia, filmejä ja kasetteja, osana paikallista kulttuuriperintöä esittelevää juttusarjaa.