Rovaniemi Local Heritage Museum
HeritageRovaniemen kotiseutumuseo: Kemijokivarren kadonneen ajan ja talonpoikaiskulttuurin vaalija
Rovaniemi tunnetaan nykyään modernina napapiirin kaupunkina, jonka jälleenrakennuksen arkkitehtuurissa näkyy Alvar Aallon vahva kädenjälki. Kuitenkin kaupungin nykyaikaisen pinnan alla sykkii vanhempi, perinteinen sydän. Kemijoen rannalla, vain muutaman kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta, sijaitsee Rovaniemen kotiseutumuseo. Se on paljon enemmän kuin pelkkä kokoelma vanhoja esineitä; se on elävä muistomerkki aikakaudelta ennen toisen maailmansodan tuhoja, paikka, jossa pohjoissuomalainen talonpoikaiskulttuuri hengittää yhä, muistuttaen meitä menneiden sukupolvien peräänantamattomasta elämäntyöstä.
Pöykkölän tilan ihmeellinen pelastuminen ja museon synty
Photo: Xepheid, CC BY-SA 4.0. Source
Rovaniemen kotiseutumuseon tarina kietoutuu tiukasti yhteen Suomen historian synkimpien lukujen kanssa. Syksyllä 1944 Lapin sodan aikana Rovaniemi tuhottiin lähes maan tasalle. Vetäytyvät saksalaiset joukot polttivat silloisen kauppalan, ja sen mukana liekkeihin katosi korvaamaton määrä paikallista rakennusperintöä, kotien historiaa ja kulttuuria. Kuin ihmeen kaupalla joitakin rakennuksia säästyi tuholta, ja yksi näistä onnekkaista oli Kemijoen kauniilla rannalla sijaitseva Pöykkölän tila. Tämä poikkeuksellinen sattuma loi perustan nykyiselle museotoiminnalle.
Pöykkölän tila, jonka vankka päärakennus on peräisin 1840-luvulta, muodosti täydellisen ja historiallisen näyttämön paikallisen perinnön säilyttämiselle. Rovaniemi-Seura ry, joka on omistautunut paikalliskulttuurin ja historian vaalimiselle, ymmärsi säästyneen miljöön mittaamattoman arvon varhaisessa vaiheessa. Seura osti Pöykkölän tilan rakennuksineen 1950-luvun puolivälissä ja ryhtyi määrätietoiseen, yhteisölliseen työhön kotiseutumuseon perustamiseksi. Museo avasi virallisesti ovensa yleisölle vuonna 1957. Perustajien kantavana visiona oli luoda paikka, joka kertoisi tuleville sukupolville totuudenmukaisesti, millaista elämä todella oli vauraassa pohjoispohjalaisessa ja lappilaisessa maalaistalossa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella.
Mitä museo varjelee – Kokoelmat ja historialliset rakennukset
Museoalue on kuin huolellisesti rakennettu aikakapseli, joka vie vierailijan suoraan entisajan maalaiselämän ytimeen. Alkuperäisen Pöykkölän päärakennuksen lisäksi alueelle on siirretty pelastustarkoituksessa yli kymmenen muuta perinteistä puurakennusta eri puolilta Rovaniemen maalaiskuntaa. Näihin kuuluu muun muassa vaikuttavia hirsiaittoja, perinteinen savusauna, paja, puotirakennus sekä riihi. Yhdessä nämä rakennukset muodostavat eheän ja autenttisen umpipihaisen talonpoikaismiljöön, jollaista on nykypäivänä harvoin enää nähtävillä.
Rovaniemen kotiseutumuseon kokoelmat ovat poikkeuksellisen kattavat ja historiallisesti arvokkaat. Museossa on esillä yli 3 000 huolellisesti luetteloitua esinettä, jotka kertovat elävästi alueen perinteisistä elinkeinoista ja arjen aherruksesta. Kokoelmat on jaoteltu teemoittain: niissä esitellään maanviljelystä, karjanhoitoa, metsästystä, metsätöitä ja poronhoitoa. Erityisen merkittävässä roolissa on lohenkalastus, joka oli vuosisatojen ajan elintärkeä elinkeino ja koko vaurauden lähde Kemijokivarren asukkaille. Taidokkaasti veistetyt puuesineet, perinteiset tekstiilit, jykevät maataloustyökalut ja tarkkuutta vaativat kalastusvälineet on aseteltu siten, että ne heijastavat aitoa, elettyä elämää.
Tarinoita Kemijoen rannoilta
Esineet ja rakennukset heräävät täyteen kukoistukseensa vasta niihin liittyvien tarinoiden myötä. Pöykkölän pirtissä voi miltei kuulla entisajan emäntien askelten äänet heidän valmistaessaan suuria aterioita talonväelle ja lukuisille lohipadoilla työskenteleville miehille. Kemijoki ei koskaan ollut asukkaille vain kaunis maisema; se oli elämän suoni ja valtaväylä, joka yhdisti Rovaniemen muuhun maailmaan, kuljetti niin ihmiset, uutiset kuin elintärkeät kauppatavaratkin.
Museon esineistö kertoo koskettavia tarinoita pitkistä, pimeistä talvista, jolloin koko elämä keskittyi pirtin lämpöön, puhdetöihin ja tarinankerrontaan. Se kertoo myös lyhyistä, kiihkeistä kesistä, jolloin luonto tarjosi runsaita antimiaan ja työntäyteiset päivät venyivät yöttömässä yössä loputtomiin. Nämä anekdootit arjen ahkeruudesta, perheiden välisestä syvästä yhteisöllisyydestä ja luonnon ankaran kiertokulun nöyrästä kunnioittamisesta ovat yhä vahvasti aistittavissa museon jokaisessa huoneessa.
Paikallisen identiteetin ankkuri
Rovaniemen kotiseutumuseon merkitys paikalliselle yhteisölle ja koko kansalliselle perinnölle on korvaamaton. Se toimii eräänlaisena kollektiivisen muistin ja identiteetin ankkurina. Ilman museon ja Rovaniemi-Seuran väsymätöntä, vuosikymmeniä jatkunutta vapaaehtoistyötä suuri osa ennen sotia vallinneesta paikalliskulttuurista olisi nykyään pelkkien haalistuneiden muistikuvien ja historiankirjojen tekstien varassa.
Museo tarjoaa rovaniemeläisille ja koko Lapin väestölle arvokkaan paikan, jossa he voivat kohdata omat juurensa konkreettisesti. Koululaisryhmät, historiantutkijat ja kulttuurista kiinnostuneet matkailijat saavat museossa oppia siitä uskomattomasta sitkeydestä ja neuvokkuudesta, jota elämä pohjoisissa ja karuissa olosuhteissa on aikoinaan vaatinut. Museon järjestämät perinnepäivät, työnäytökset ja musiikkitapahtumat pitävät huolen siitä, että vanhat taidot, laulut ja perimätieto eivät vain pölyty vitriineissä, vaan siirtyvät elävänä eteenpäin sukupolvelta toiselle.
Mitä meiltä puuttuisi ilman museota?
Mitä meiltä todella puuttuisi, jos Rovaniemen kotiseutumuseota ei olisi koskaan perustettu? Menettäisimme ainoan laajan ja fyysisen kosketuspinnan aikaan, jolloin ihminen eli täysin luonnon armoilla ja sen ehdoilla. Menettäisimme syvemmän ymmärryksen siitä, miten mahtava Kemijoki ja sen rannat ruokkivat kokonaisia sukupolvia, ja kuinka pohjoisen ihmisten ainutlaatuinen, sinnikäs elämänmuoto muovautui vuosisatojen kuluessa. Rovaniemi olisi henkisesti paljon köyhempi kaupunki ilman tätä säästynyttä palaa sieluaan, joka muistuttaa meitä siitä, keitä olemme ja mistä tulemme. Museo on elävä todiste siitä, että jopa täydellisen tuhon partaalla on mahdollista pelastaa jotain suunnattoman arvokasta ja rakentaa silta menneisyyden kokemusten ja tulevaisuuden toivojen välille.
Tämä artikkeli on osittain saanut inspiraationsa henkilökohtaisista muistoista, jotka liittyvät Rovaniemen kotiseutumuseoon ja sen edustamaan talonpoikaiseen aikakauteen, ja jotka hiljattain pelastettiin digitoimalla EachMomentin (https://www.eachmoment.fi) toimesta. Jos jollakulla on hallussaan vanhoja valokuvia, kaitafilmejä tai äänitteitä, jotka liittyvät tähän organisaatioon tai muihin paikallishistorian arvokkaisiin kohteisiin, ammattimaiset palvelut kuten EachMoment voivat auttaa varmistamaan, että ne säilyvät ehjinä ja elävinä myös tuleville sukupolville.