National Library of Finland

Kansalliskirjasto: Suomen kulttuuriperinnön ja kansakunnan muistin ylväs vartija

Helsingin sydämessä, Senaatintorin historiallisessa miljöössä, kohoaa rakennus, joka on paljon enemmän kuin pelkkä kirjojen säilytyspaikka. Kansalliskirjasto on suomalaisen sivistyksen, historian ja kulttuuriperinnön sykkivä sydän – laitos, jota usein syystäkin kutsutaan "kansakunnan muistiksi". Sen seinien sisälle on tallennettu vuosisatojen edestä ajatuksia, tarinoita, tiedettä ja taidetta, jotka yhdessä muodostavat suomalaisen identiteetin syvimmän perustan.

Turun Akatemiasta Helsingin sydämeen: Yli vuosisatojen ulottuva historia

Photo: Suyash Dwivedi, CC BY-SA 4.0. Source

Kansalliskirjaston juuret juontavat poikkeuksellisen syvälle maamme historiaan, aina vuoteen 1640 saakka. Tuolloin Suomi oli tiiviisti osa Ruotsin valtakuntaa, ja kreivi Pietari Brahe päätti perustaa Turun Akatemian, maamme ensimmäisen yliopiston. Sen yhteyteen luotiin vaatimaton akateeminen kirjasto, jonka alkuperäinen kokoelma koostui vain muutamasta kymmenestä lahjoitetusta teoksesta. Vuosisatojen kuluessa tämä tiedon kehto kasvoi ja palveli maan sivistyneistöä, mutta sen polku ei ollut vailla suuria koettelemuksia.

Kirjaston pitkän historian kenties käänteentekevin ja traagisin hetki koettiin syyskuun alussa vuonna 1827. Tuolloin tuhoisa Turun suurpalo raivosi kaupungissa muuttaen tuhkaksi paitsi itse yliopiston, myös lähes koko sen arvokkaan, yli 40 000 niteen kirjastokokoelman. Vain noin 800 kirjaa pelastui armottomilta liekeiltä, useimmiten vain siksi, että ne sattuivat olemaan palon syttyessä lainassa yliopiston ulkopuolella. Tämä järkyttävä isku olisi voinut merkitä Suomen nuoren akateemisen muistin lopullista tuhoa, mutta sen sijaan se toimi katalysaattorina uuden, entistä ehomman aikakauden alulle.

Pian palon jälkeen yliopisto ja sen mukana kirjasto siirrettiin Suomen uuteen pääkaupunkiin, Helsinkiin. Uuden Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston kirjaston rakentaminen aloitettiin, ja arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema, klassista sivistystä ja antiikin ihanteita huokuva upea päärakennus valmistui vuonna 1844. Kun kävijä nykyään astuu sisään Kansalliskirjaston hiljaiseen, kauniiseen kupolisaliin, hän ei voi olla aistimatta sitä juhlavaa arvokkuutta, jonka Engel halusi tieteelle suoda. Kokoelmien jatkuvan kasvun myötä alkuperäinen rakennus jäi lopulta ahtaaksi, ja vuonna 1906 siihen liitettiin arkkitehti Gustaf Nyströmin piirtämä pyöreä Rotunda, joka tarjosi paitsi lisää hyllytilaa, myös modernia rakennustekniikkaa.

Korvaamattomat kokoelmat: Mitä tapahtuu, kun historia saa fyysisen muodon?

Nykyään Kansalliskirjasto on paitsi Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, myös organisaatio, jolla on ainutlaatuinen lakisääteinen velvollisuus säilyttää kaikki maassamme julkaistu painettu materiaali. Tämä historiallinen vapaakappaleoikeus on ollut voimassa jo vuodesta 1707 alkaen. Sen ansiosta kirjastoon on vuosisatojen saatossa kertynyt täysin poikkeuksellinen miljoonien teosten, sanomalehtien, karttojen, nuottien ja äänitteiden aarreaitta.

Kirjaston kätköissä lepää esineitä ja arkistoja, jotka ovat korvaamattomia niin kansallisesti kuin globaalistikin. Yksi sen suurimmista ylpeydenaiheista on tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin laaja kartta- ja kirjastokokoelma, joka on tunnustuksena ainutlaatuisuudestaan liitetty jopa Unescon Maailman muisti -rekisteriin. Kirjasto suojelee myös uskomattoman harvinaisia keskiaikaisia pergamenttifragmentteja sekä suomen kirjakielen isän, Mikael Agricolan, teosten ensipainoksia. Nämä hauraat, kellastuneet sivut kertovat konkreettista tarinaa ajasta, jolloin suomen kieli otti vasta ensimmäisiä horjuvia askeliaan painettuna sanana.

Erityisen mielenkiintoinen on myös kirjaston niin sanottu Slavialainen kirjasto. Suomen kuuluessa Venäjän keisarikuntaan (1809–1917) yliopiston kirjastolla oli oikeus saada vapaakappale jokaisesta koko valtavassa imperiumissa painetusta teoksesta. Tämän seurauksena Kansalliskirjastoon muodostui yksi maailman merkittävimmistä ja kattavimmista venäläisen kirjallisuuden kokoelmista Venäjän ulkopuolella, joka houkuttelee tutkijoita kaikkialta maailmasta tänäkin päivänä.

Yhteisön voimanpesä ja sivistyksen peruskivi

Kansalliskirjaston merkitys paikalliselle yhteisölle ja koko Suomen kansalle on mittaamaton. Se ei ole vain pölyttyvä, lukkojen taakse suljettu arkisto yksinomaan akateemisille tutkijoille, vaan elävä, hengittävä ja täysin avoin tila jokaiselle kansalaiselle. Opiskelijat, kirjailijat, historianharrastajat ja tavalliset kaupunkilaiset hakevat sen tunnelmallisista lukusaleista tietoa, inspiraatiota ja rauhaa hektisen arjen keskellä.

Mitä menettäisimme, jos Kansalliskirjastoa ja sen periksiantamatonta suojelutyötä ei olisi? Vastaus on suorastaan lohduton: me menettäisimme kykymme ymmärtää syvällisesti, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Ilman tätä laitosta Suomen historian äänet vaimenisivat ja lopulta katoaisivat kokonaan. Sanomalehtien sivuille aikanaan painetut arjen ilot ja surut, vanhojen äänilevyjen haikeat sävelet ja varhaisten ajattelijoiden radikaalit oivallukset huuhtoutuisivat ajan virtaan. Kansalliskirjasto toimii järkähtämättömänä ankkurina, joka pitää meidät kiinni yhteisissä juurissamme silloinkin, kun maailma ympärillämme muuttuu kovaa vauhtia. Se varmistaa osaltaan, että menneiden sukupolvien elämäntyö, virheet ja onnistumiset ovat turvassa valistamassa myös niitä suomalaisia, jotka eivät ole vielä edes syntyneet.

Tulevaisuuden turvaaminen ja menneisyyden elävöittäminen

Kansalliskirjaston tinkimätön tehtävä kulttuuriperinnön vaalijana muistuttaa meitä jatkuvasti siitä, kuinka ensiarvoisen tärkeää on suojella yhteistä historiaamme katoavaisuudelta. Tämä artikkeli sai osittain inspiraationsa Kansalliskirjastoon liittyvistä henkilökohtaisista muistoista, jotka ovat äskettäin nousseet kauniisti päivänvaloon EachMoment -palvelun tekemän huolellisen digitointityön kautta. Suurten historiallisten instituutioiden vaaliman kansallisen perinnön rinnalla elää miljoonia tärkeitä yksityisiä tarinoita. Jos kenenkään kätköistä löytyy vanhoja valokuvia, kaitafilmejä tai äänitteitä, jotka liittyvät tähän arvokkaaseen organisaatioon tai sen edustamiin aikakausiin, ammattimaiset palvelut kuten EachMoment voivat auttaa varmistamaan, että nämä ainutlaatuiset palaset suomalaista historiaa säilyvät ehjinä ja turvassa myös tuleville sukupolville.