Hollolan Kotiseutuyhdistys ry

Kuvittele aamu-usva, joka nousee hitaasti Vesijärven yltä, kietoutuen Hollolan mahtavan keskiaikaisen harmaakivikirkon ympärille. Kastepisarat kimaltelevat viljavilla pelloilla, jotka ovat ruokkineet sukupolvia toisensa perään jo vuosisatojen ajan. Täällä, syvällä Päijät-Hämeen sydämessä, lepää Hollolan emäpitäjä – alue, jonka juuret ulottuvat kauas Suomen historian hämäriin. Hollola oli aikoinaan valtava keskus, äitikirkko ja emäpitäjä, jonka alaisuuteen kuului laaja joukko nykyisiä itsenäisiä kuntia ja kaupunkeja. Tämän ikiaikaisen maiseman, sen poikkeuksellisen rikkaan historian ja sen ihmisten tarinoiden väsymättömänä vaalijana seisoo ylpeänä Hollolan Kotiseutuyhdistys ry. Yhdistys on alusta pitäen omistautunut yhdelle ylevälle ja elintärkeälle tehtävälle, joka on kirjattu sen perusarvoihin: "Vaalimme Hollolan emäpitäjän kotiseutuhenkeä ja kulttuuriperintöä." Tämä ydinajatus ei ole vain juhlapuheiden korulause, vaan se on ollut käytännönläheinen ja syvä kutsumus, joka on ohjannut ja innoittanut yhdistyksen arvokasta toimintaa vuosikymmenten ajan.

Yhdistyksen perustaminen ja herääminen kulttuuriperinnön arvoon

Sotien jälkeinen aika Suomessa oli kiivaan jälleenrakennuksen, suuren muuttoliikkeen ja kansallisen itsetutkiskelun aikaa. Yhteiskunnan nopean ja peruuttamattoman muuttumisen, kiihtyvän kaupungistumisen ja perinteisen maatalouden koneellistumisen myötä moni havahtui siihen todellisuuteen, että vuosisatainen talonpoikaiskulttuuri oli vaarassa kadota iäksi. Tässä historiallisessa taitekohdassa, kun vanha elämänmuoto alkoi rytinällä väistyä uuden ja modernin tieltä, ymmärrettiin myös Hollolassa omien vahvojen juurten säilyttämisen kriittinen tärkeys. Hollolan Kotiseutuyhdistys ry syntyi palavasta tarpeesta pelastaa katoava kansanperinne, mittaamattoman arvokas esineistö ja hiljaisen tiedon tarinat tuleville sukupolville.

Yhdistyksen perustajat olivat paikallisia vaikuttajia, valistuneita opettajia, maata viljeleviä isäntiä ja emäntiä sekä kulttuurin ystäviä, joita kaikkia yhdisti syvä ja aito rakkaus omaa kotiseutuaan kohtaan. He ymmärsivät terävästi, että Hollola, historiallisena emäpitäjänä, kantoi harteillaan poikkeuksellisen merkittävää kulttuuriperintöä koko eteläisen Suomen mittakaavassa. Oli aika ryhtyä ripeisiin toimiin ennen kuin vanhat työtavat, rikas paikallismurre ja arjen käyttöesineet unohtuisivat navetoiden ylisille ja ullakoiden pölyisiin nurkkiin.

Heräämisen aika

Hollolan emäpitäjän ylpeys herää eloon — yhdistys perustetaan vaalimaan nopeasti katoavaa maalaiselämän perintöä ja kokoamaan pitäjän asukkaat yhteisen asian äärelle.

Aarteiden pelastaminen

Vinttien ja aittojen kätköt talteen — aktiiviset jäsenet kiertävät väsymättä talosta taloon pelastaen satoja korvaamattomia arjen käyttöesineitä lopulliselta tuhoutumiselta.

Museokylän synty

Hirsiseinien uusi elämä — historiallisia rakennuksia pelastetaan, siirretään ja pystytetään uudelleen hirsi hirreltä, jolloin muodostuu elävä ja hengittävä kyläkuva menneisyydestä.

Perinteiden paluu

Tarinat heräävät jälleen henkiin — työnäytökset, perinteiset sadonkorjuujuhlat ja pelimannimusiikki nousevat keskiöön, tuoden historian eläväksi kokemukseksi.

Nykypäivän vartijat

Kulttuuriperinnön vartijana digitaalisella aikakaudella — yhdistys jatkaa väsymätöntä työtään, yhdistäen uudet ja tulevat sukupolvet Hollolan pitkiin historiallisiin juuriin.

Merkittävät virstanpylväät ja museotoiminnan vakiintuminen

Yhdistyksen alkutaivalta leimasi valtava innostus, yhteisöllisyys ja aito, pyyteetön talkoohenki, joka on suomalaisen kotiseututyön ydin. Ensimmäinen ja kaikkein kiireellisin tehtävä oli laajan esinekeräyksen käynnistäminen. Yhdistyksen aktiivit kiersivät usein polkupyörillä, hevoskyydeillä tai jalan pitkin Hollolan laajoja kyliä, koluten vanhoja luhtiaittoja, savupirttejä, riihiä ja hylättyjen navetoiden ylisille jääneitä kätköjä. Tämä uraauurtava ja fyysisestikin raskas työ loi vankan pohjan koko nykyiselle, huikealle kotiseutumuseon kokoelmalle. Jokainen talteen huolellisesti otettu esine – olipa se sitten satoja kertoja käytetty rukki, vanha ja kulunut pellavaloukku, taitavasti vuoltu puulusikka tai isoisän isän aikainen taottu kirves – kantoi mukanaan korvaamatonta palaa paikallista elämänmuotoa ja ihmiskohtaloita.

Seuraava suuri ja merkittävä virstanpylväs yhdistyksen historiassa oli varsinaisen museotoiminnan vakiinnuttaminen ja fyysisen tilan luominen kokoelmille. Kun huolella kerättyjä esineitä alkoi kertyä satoja ja taas satoja, kävi ilmeiseksi, että ne tarvitsivat arvoisensa ja turvalliset säilytys- ja näyttelytilat, jotta yleisö pääsisi niistä nauttimaan. Yhdistyksen uskomattomana voimannäytteenä oli historiallisten, usein purku-uhan alla olevien hirsirakennusten tunnistaminen, pelastaminen ja siirtäminen uudelle museoalueelle. Nämä arvokkaat rakennukset koottiin perinteisin menetelmin, periksiantamattomalla tarkkuudella hirsi hirreltä uudelleen. Näin luotiin alueelle täysin autenttinen talonpoikaismiljöö, joka henkii vahvasti entisajan maaseudun rauhaa, elämänuskoa ja työnteon hidasta, mutta varmaa rytmiä.

Mitä he säilyttävät tuleville sukupolville

Nykyään Hollolan Kotiseutuyhdistys ry vaalii ylpeydellä kokoelmaa, joka on alueellisesti poikkeuksellisen kattava ja kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokas. Kokoelmat ja niiden ympärille rakennettu miljöö kertovat korutonta, rehellistä ja samalla syvästi koskettavaa tarinaa menneiden sukupolvien arjesta, juhlahetkistä ja selviytymisestä Suomen ankarissakin olosuhteissa.

Museon alueella vieraileva astuu kuin taikaiskusta suoraan sisään 1800-luvun ja 1900-luvun alun perinteiseen hämäläiseen maalaistaloon. Avarassa tuvassa silmä lepää massiivisessa leivinuunissa, joka on aikanaan toiminut kodin sydämenä tarjoten niin elintärkeää lämpöä pitkien talvien keskellä kuin ravitsevaa leipääkin koko suurelle perhekunnalle. Seinien vierustoilla kulkevat pitkät puupenkit ja vankat, jykevät pirtinpöydät kertovat omaa äänetöntä kieltään yhteisöllisyydestä, pitkistä puhdetöistä ja iltahämärässä pärevalon loisteessa kerrotuista tarinoista.

Erityisen merkittävän osan yhdistyksen suurella vaivalla säilyttämästä perinnöstä muodostavat lukemattomat maatalouden ja moninaisten käsityöammattien työkalut. Esillä on laaja kirjo koko maaseudun elämässä tarvittua esineistöä, joka kertoo omavaraistalouden ajasta: sirppejä, viikatteita, raskaita hevosvetoisia auroja, varstoja sekä pellavan ja villan monivaiheiseen käsittelyyn tarkoitettuja erikoisvälineitä. Suomalaisen käsityötaidon korkea taso ja perinne loistavat myös yhdistyksen vaalimissa kauniissa tekstiileissä – upeissa, aikaa uhmaavissa ryijyissä, taidokkaasti kangaspuilla kudotuissa pellavakankaissa ja perinteisissä puvuissa, joiden värit, materiaalit ja monimutkaiset kuviot kertovat omaa, rikasta kieltään Hollolan seudun käsityöhistoriasta.

Aineellisen ja käsin kosketeltavan kulttuuriperinnön ohella Hollolan Kotiseutuyhdistys ry tekee aivan yhtä elintärkeää työtä aineettoman kulttuuriperinnön saralla. Yhdistys on vuosikymmenten ajan nähnyt valtavasti vaivaa tallentaakseen ainutlaatuista paikallista murretta, katoavaa suullista perinnettä, satoja vuosia vanhoja työtapoja ja paikallishistoriallisia, elämänmakuisia muistelmia. Tämä korvaamaton dokumentointityö takaa sen, että vanhojen hollolalaisten ääni, kokemukset ja syvä elämänviisaus kaikuvat jälkipolville vielä silloinkin, kun heitä itseään ei enää ole kertomassa näitä tarinoita.

Emäpitäjän henki ja yhdistyksen merkitys

Hollolan Kotiseutuyhdistyksen merkitys alueella ja koko Päijät-Hämeessä on sanalla sanoen mittaamaton. Nykypäivän nopeasti muuttuvassa, digitalisoituvassa ja usein juurettomaksi koetussa maailmassa se tarjoaa turvallisen kiintopisteen ja vahvan historiallisen ankkurin. Se muistuttaa meitä jatkuvasti siitä, keitä me oikeasti olemme ja mistä meidän juuremme tulevat. "Emäpitäjän kotiseutuhenki" ei yhdistyksen toiminnassa ole vain pölyistä menneisyyden ihannointia, vaan se on hengittävää, elävää yhteenkuuluvuuden tunnetta, syvää ylpeyttä omista juurista ja kirkasta ymmärrystä siitä pitkästä sukupolvien ketjusta, jonka elintärkeänä osana me kaikki tällä hetkellä olemme.

Yhdistys on hämmästyttävällä tavalla onnistunut säilyttämään vankan asemansa paitsi menneisyyden tarkkana tallentajana, myös elävän ja sykkivän yhteisöllisyyden rakentajana nykypäivässä. Sen järjestämät lukuisat tapahtumat, lämminhenkiset perinnepäivät, havainnollistavat työnäytökset ja vaihtuvat näyttelyt keräävät kerta toisensa jälkeen yhteen kaikenikäisiä ihmisiä, luoden luontevan ja kestävän sillan menneisyyden ja nykyisyyden välille. Erityisesti koululaisille ja nuoremmille sukupolville kotiseutumuseo toimii korvaamattomana, elämyksellisenä oppimisympäristönä, jossa historiankirjojen usein kuivat tekstit muuttuvat yhtäkkiä käsinkosketeltavaksi ja eläväksi todellisuudeksi.

Katse tulevaisuuteen

Tulevaisuuteen Hollolan Kotiseutuyhdistys ry katsoo rohkein ja luottavaisin mielin, jatkaen sitkeää ja periksiantamatonta työtään emäpitäjän henkisen ja aineellisen perinnön arvostettuna vartijana. Digitaalinen aikakausi tuo vääjäämättä mukanaan uusia, jännittäviä mahdollisuuksia mutta myös haasteita kokoelmien luetteloinnissa, säilyttämisessä ja ennen kaikkea saavutettavuuden parantamisessa. Yhdistys kutsuu ovet avoinna edelleen uusia sukupolvia mukaan tähän arvokkaaseen toimintaansa, jotta perinteiden pitkä ketju ei pääsisi koskaan katkeamaan, ja jotta vanhat, merkitykselliset tarinat saisivat yhä uusia, innokkaita kuulijoita. Vierailu tässä ainutlaatuisessa kohteessa on aina kuin kiehtova aikamatka, joka jättää jokaiseen kävijäänsä syvän ja hiljaisen kunnioituksen menneiden polvien kovaa työtä, neuvokkuutta ja suomalaista sitkeyttä kohtaan.

Tämä artikkeli sai osittain innoituksensa vanhoista valokuvista ja äänitteistä, joita tuli sattumalta päivänvaloon, kun eräs henkilö toi henkilökohtaisia muistojaan digitoitavaksi. Se sai meidät pohtimaan, mitä kaikkea muuta uskomatonta saattaakaan piillä vuosikymmeniä unohdettuina ullakoilla, vanhoissa kenkälaatikoissa ja piironginlaatikoissa, jotka kytkeytyvät suoraan Hollolan Kotiseutuyhdistys ry:n ja koko mahtavan emäpitäjän pitkään historiaan. Jos kenenkään hallusta löytyy vanhaa mediaa, kuvia tai filmejä, jotka kytkeytyvät tähän järjestöön tai alueen rikkaaseen menneisyyteen, palvelut kuten EachMoment (https://www.eachmoment.fi) voivat auttaa säilyttämään ne turvallisesti tuleville sukupolville.